Keski-Suomen Keittiömestariyhdistyksen historiaa I 1987-1992

Hyvän kastikkeen tulee olla sileää, kauniin väristä, sopivan paksua ja maukasta. Sen valmistus vaatii huolellisuutta ja ammattitaitoa ja se tarjoaa samalla mielikuvitukselle rajattomat mahdollisuudet. Huono kastike pilaa hyvänkin ruoan. Se on paakkuista, epämääräisen väristä, mautonta ja pohjaan palanutta. ( Oksanen, Harmio1948, 9. )

Lainaus aikansa kotitalousopetuksessa käytetystä Alli Oksasen ja Liisi Harmion keittokirjasta Maija keittää koulussa vuodelta 1948 osoittaa, että Keski-Suomessa ja Jyväskylän seudulla on tehty työtä suomalaisen ruokakulttuurin edistämiseksi jo sodan jälkeisten pulavuosien päätyttyä. Paljon ehti vielä tapahtua ennen yhdistyksemme perustamista vuonna 1987.

Vuosi 1987

Keski-Suomen keittiömestariyhdistyksen perustava kokous järjestettiin Jyväskylän hotelli- ja ravintolaoppilaitoksessa 7.11.1987, klo 16.30. Yhdistystä oli perustamassa 15 jäsentä, jotka valitsivat yhdistyksen puheenjohtajaksi sen perustamiseen suuresti vaikuttaneen Harry Lilienkampfin.
Yhdistyksen kotipaikaksi päätettiin Jyväskylä.

Ensimmäisessä kokouksessa yhdistyksen toimintatarkoitukseksi päätettiin jäsenten taloudellisten, ammatillisten, sosiaalisten sekä tiedollisten etujen edistäminen. Yhdistys toivoi yhteisymmärrystä ja yhteistyötä ravintola-alan kaikkien järjestöjen kanssa. Toiminnallisiksi tavoitteiksi kirjattiin neuvottelutilaisuuksien, luentojen ja kurssien järjestäminen. Yhdistyksen varoja päätettiin kartuttaa juhlia ja arpajaisia järjestämällä.
Vuoden lopussa yhdistyksen jäsenmäärä oli 15 jäsentä.

Siististi ja hauskasti katetun pöydän ääressä tuuletetussa huoneessa maistuu yksinkertainenkin ruoka hyvältä (Oksanen, Harmio 1948, 387. ).

Vuosi 1988

Ensimmäisenä toimintavuotenaan yhdistys järjesti kahdeksan kokousta, joiden yhteydessä myös johtokunta kokoontui. Kokousten yhteydessä edistettiin jäsenten tiedollisia etuja tutustumalla monipuolisesti alan eri aiheisiin. Kohteina olivat mm. eri elintarvikealan tuottajien tuotteet, laitetoimittajien uutuuslaitteet ja tukkuliikkeen tilauspalvelut. Myös paikkakunnan ravintolakulttuuri sekä paikkakunnalla järjestettävä majoitus- ja ravitsemisalan opettajakoulutus herätti suurta kiinnostusta jäsenistössämme. Yhdistyksen varoja kartutettiin 14 800 markalla osallistumalla erilaisten tilaisuuksien järjestämiseen.

Ensimmäinen toimintavuosi päättyi juhlakokoukseen, jonka yhteydessä nautittiin illallinen. Juhlakokouksessa Cordon Bleu – käädyt myönnettiin Martti Lehtiselle, joka oli toiminut varapuheenjohtajana yhdistyksen perustamisesta lähtien.

Vuoden lopussa yhdistyksen jäsenmäärä oli 26 jäsentä.

Jäätelön valmistukseen tarvitaan jäätelökirnu, karkeata suolaa ja kovaa kiintojäätä. Jäätelökirnuun kuuluu puinen sanko, kannellinen jäätelöastia, mäntä ja eri osat yhdistävä kampi. Jäätelökirnu on kallis työväline ja sitä on sen vuoksi hoidettava huolellisesti. Joka käytön jälkeen se on pestävä, kuivattava ja sen metalliosat rasvattava esim. vaseliinilla tai ruokaöljyllä. ( Oksanen, Harmio: 238,239. )

Vuosi 1989

Yhdistystoiminta jatkui vireänä ja sitä järjestettiin Jyväskylän ulkopuolellakin. Keittiömestari Timo Vaaraman johdolla Hotelli Keurusselällä tutustuttiin ja valmistettiin ruokaa mm. tuoreista ostereista ja sinisimpukoista. Syksyllä samassa paikassa valmistusvuorossa oli rosvopaisti, jota nautittiin illallisella.
Yhdistyksen jäsenistä puheenjohtaja Harry Lilienkampf sekä Risto Haataja osallistuivat Pohjoismaiden Keittiömestariyhdistyksen 50- vuotisjuhlille Reykjavikissa, Islannissa.
Yhdistyksen jäsenmäärä kasvoi edelleen, ja vuoden lopussa jäseniä oli 32.

Sateisena syksynä saa sieniä ilmaiseksi metsästä. Niitä käyttämällä saadaan vaihtelua jokapäiväiseen ruoanvalmistukseen. Pula-aikana ovat sienet osoittautuneet sopivaksi lihan jatkoksi.
( Oksanen, Harmio 1948,155. )

Vuosi 1990

Vuosi 1990 on yhdistyksen historiassa vilkkaan toiminnan vuosi.
Yhdistyksemme jäseniä osallistui liittopäiville, jossa varapuheenjohtajamme Martti Lehtinen esitelmöi aiheesta: ’Etanat keittiömestarin ja kasvattajan näkökulmasta’. Jäsenistä puheenjohtaja Harry Lilienkampf, varapuheenjohtaja Martti Lehtinen sekä Tapio Gröhn toimivat eri ruokakilpailuiden tuomaritehtävissä ja siten edistivät suomalaisen ruoanvalmistustaidon kehittymistä.

Suomessa järjestettiin kansainvälinen ammattitaitokongressi, jossa ammattikasvatushallituksen kutsumana oli osallistujia 24 eri maasta. Yhdistyksemme järjesti yhdessä Jyväskylän hotelli- ja ravintolaoppilaitoksen kanssa Rantakalaillan Mämminniemessä Jyväskylän kaupungin virkistysalueella. Illan hämärtyessä tarjoiltiin suomalaista eksotiikkaa: lohikeittoa sekä leipäjuustoa ja lakkoja. Yhdistys sai ammattikasvatushallitukselta tilaisuuden järjestelyistä erittäin positiivista palautetta.

Yhdistyksen varoja kartutettiin ruokaa valmistamalla. Makuelämyksiä tarjottiin mm. grillaamalla kokonaista härkää, myymällä etanoita palan painikkeiden kera markkinaväelle jne..
Ruoka maistui tai pikemminkin kuului myös radioaalloilla. Radio Nelostien ohjelmissa yhdistyksemme puuhamiehet Harry Lilienkampf, Martti Lehtinen ja Matti Siitonen esittelivät alan yrityksiä ja kauden raaka-aineita.

Ammattikunnan tunnukset, Cordon Bleu – käädyt luovutettiin jäsenistämme Timo Vaaramalle, Harri Lehvoselle sekä Tapio Gröhnille. Yhdistyksen jäsenmäärä oli vuoden lopussa 33 jäsentä.

Koska peruna on ensiarvoisen tärkeä suomalaisessa ruokavaliossa, olisi jokaisen osattava huolella ja taidolla keittää perunoita ( Oksanen, Harmio 1948,104. ).

Vuosi 1991

Edellisen toiminnan täyteisen vuoden jälkeen tahti hieman rauhoittui. Yhdistyksen toiminta keskittyi jäsenten tiedollisten taitojen lisäämisen sijasta enemmänkin tulevan toiminnan suunnitteluun. Jyväskylässä 1994 järjestettävien liittopäivien suunnittelun alkumetrit asteltiin joukolla ja varoja yhdistykselle hankittiin mm. Keuruun markkinoilla.
Vuosi päätettiin 4- vuotisjuhlaillalliseen, joka nautittiin Hotelli Priimuksessa.
Yhdistyksen jäsenmäärä oli vuoden lopussa 35 jäsentä.

Salaattikastikkeita ovat kirpeät kastikkeet ja majoneesit. Niiden valmistaminen vaatii tekijältä kehittynyttä makua ja mitä suurinta huolellisuutta ja puhtautta. ( Oksanen, Harmio 1948,10. )

Vuosi 1992

Varainhankinnan lisäksi yhdistyksemme jäsenet olivat monessa mukana. Ohjelmassa oli ajatuksen ruokaa, kun jäsenistöämme osallistui paneeliin, jossa pohdittiin keittiömestarin työtä nykypäivänä ja tulevaisuudessa.
Silmänruokaa taas loihtivat Timo Vaarama ja Martti Lehtinen toteuttaessaan ruoka-annoksia, jotka kuvattiin T-suurkeittiösanomien syyskuun numeroon. ’Raha ei tee onnelliseksi, mutta helpottaa elämää huomattavasti…’ Liittopäivien 1994 sponsorikartoitus aloitettiin syksyllä.

Yhdistyksen vuosi päätettiin perinteisesti hyvän ruoan ääressä, jolloin nautittiin Jyväskylän hotelli- ja ravintolaoppilaitoksen ravintolan työnjohdollisen jatkolinjan opiskelijoiden harjoitustyönään toteuttama juhlapäivällinen ravintola Priimuksessa. Cordon Bleu – käädyt luovutettiin vuorostaan yhdistyksemme jäsenelle Pertti Asikaiselle.

Vuoden aikana oli ilmeisemmin keskitytty olennaiseen, ja tarkka jäsenkirjanpito oli sen mukaista. Vuoden lopulla jäsenmääräksi arvioitiin 20 – 30 jäsentä.

Tuoreen voin käyttö velleissä ja puuroissa lisää ruoan ravintopitoisuutta ja makua. Suositeltavaa sairaille. ( Oksanen, Harmio 1948,188. )

Lähde:

Oksanen Alli, Harmio Liisi 1948. Maija keittää koulussa. Jyväskylä. K.J. Gummerus. Oy.

« Tekemisen meininkiä